keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Metsässä syksyisessä

Eipä luonto-ohjaajan koulutus tunnu paljon miltään, ellei välillä retkeillä. Nyt kun uudet opiskelijat ovat ehtineet opiskella perusretkeilytaidot (joita monella oli toki ennestään), on aika lähteä perinteiselle patikka-/telttaretkelle Päijänteen kansallispuistoon Kelventeen harjusaarelle. Nyt lähtöä edeltävänä iltana syyssää ei näytä ihan parhaita puoliaan, mutta ennusteiden mukaan huomenna ei pitäisi sataa, ehkä iltasella aurinkokokin kurkistaa. Se lupaa hyvää iltanuotion kokkailuille.

Uskollinen työtoverini valmiina lähtöön

Opettajalle työhön kuuluvat retket ovat toisaalta tiukkoja rypistyksiä kaikkine valmisteluineen ja suunnittelemisineen, mutta itse retkellä olo on toisaalta yleensä aika leppoisaa. Varsinkin tällaisena hetkenä, kun rinkkaan on saatu sovitettua pop-up-ravintola, yhden hengen hotellihuone vuoteineen, kulkijan apteekki ja viihdekeskus unohtamatta tietenkään soveliasta vaatevarastoa, retkelle lähteminen tuntuu etuoikeudelta. Kun opiskelijoiden kanssa tehtäviä retkiä on takana useampia, osaa jo itsekin varata rinkkaan vähän ylimääräistä tilaa (ja tietysti omia voimia) siltä varalta, että joku ensikertalaisista patikoijista uupuu taakkansa alle. Turhat tavarat ovat jo ajat sitten jääneet pois pakkauslistalta. Vaatteiden valitseminen on nopeaa, kun mukaan lähtevät hyviksi havaitut, vanhat tutut kamppeet. Vielä kun oppisi retken jälkeen varastoimaan varusteet sellaiseen paikkaan, josta ne löytyisivät haeskelematta seuraavana vuonna :)

Huomenna siis veneillä suunta Kirkkosalmeen ja siitä leppoisasti vaeltaen kohti Isohietaa. Täytyypä vielä työntää taskuun paperia ja kynä iltanuotion yllätysohjelmaa varten.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Taitoa näyttämässä


Aurinkoinen keskiviikkoaamu elokuun lopulla. Metsähallituksen Buster odottaa koulun rannassa Asikkalassa. Opiskelija on saanut työssäoppimisjaksonsa Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluissa lähes päätökseen ja on aika mennä arvioimaan hänen tekemäänsä ammattiosaamisen näyttöä. Liivit päälle ja paattiin, suunta kohti Päijänteen kansallispuistoa ja Kelventeen harjusaarta.


 
Buster haukkoo aallokkoa ja työmatka etenee
Luonto-ohjaajan työssä on tärkeää myös osata hoitaa ja rakentaa niitä ympäristöjä, joissa asiakkaiden kanssa liikutaan. Ulkoilureittien rakentamisen ja hoitamisen tutkinnon osan voi suorittaa työssäoppien esimerkiksi juuri Metsähallituksella. Työssäoppimisen aikana tulevat tutuiksi erilaiset huolto- ja korjaushommat kansallispuistoissa ja muilla ulkoilualueilla. Aina on yleensä käynnissä myös jotakin rakennustyötä, johon pääsee osallistumaan, tänä kesänä keittokatoksen rakentaminen.

Osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä, jossa opiskelija tekee normaaleja työssäoppimispaikan arkeen kuuluvia töitä. Työpaikkaohjaaja ja opettaja arvioivat, miten hyvin opiskelijalla on hanskassa tutkinnon osaan kuuluva osaaminen. Tällä kertaa tehtävänä on raivata ulkoilureittejä ja uusia Kelventeen opasteviittoja, joita ajan hammas on jo kovasti harmaannuttanut. Osa paikannimistäkin oli jäämässä pois opasteviitoista.

Koukunlahdessa oli vielä useita venekuntia loppukesän
keleistä nauttimassa

Kelvenne houkuttelee etenkin veneilijöitä harjuluonnosta nauttimaan. Jonkin verran saarelle tulee myös muita kulkijoita. Heitä kaikkia palvelee noin kahdeksan kilometrin pituinen viitoitettu polku, joka kulkee kutakuinkin saaren päästä päähän. Taukopaikat sijaitsevat saaren hiekkarannoilla tai suojaisien laguunien rannoilla.

Työvälineet on purettu veneestä

Työssä tarvittavien välineiden käyttö ja huolto
on yksi arvioitavista kohteista. Tässä
tankataan mottorisahaa

Kun päivän työkohde on puolen tunnin venematkan päässä, kaikkien työvälineiden on syytä olla varmasti mukana. Samoin polttoaineiden ja turvavarusteiden. Eikä sekään ole pahitteeksi, että akkuporakoneen akut on ladattu. Kesken päivää on paha lähteä puuttuvia vermeitä hakemaankaan.

Työ alkaa pienellä katselmuksella. Metsähallituksen suunnittelijat ovat alustavasti päättäneet opasteviittojen sijoittelun ja viitat on valmistettu vankityönä Hämeenlinnan Ojoisilla. Viitat on niputettu ja niput numeroitu, kenttätyöntekijälle jää tehtäväksi lähinnä niiden paikoilleen asentaminen karttaan merkityille paikoille. Kun maasto kuitenkin on jääkauden kasaamaa kivikkoa, tarkempi tutkiskelu on paikallaan. Myös esim. huoltoajot moottorikelkalla täytyy huomoida reittien leveydessä.
Vanhat opasteet. Joutavat jo eläkkeelle = polttopuuksi
Vanhat opasteet poistetaan ja pilkotaan polttopuuksi. Tämä työvaihe houkuttelee muutaman veneilijän paikalle rupattelemaan kansallispuiston huollosta. Opiskelija saa lämpimät kehut kuluneen kesän työstä, aina on ollut siistiä ja paikat kunnossa. Uuden opasteviitan tieltä joudutaan pari pientä mäntyä kaatamaan. Parikin eri veneilijää haluaa käydä ehdottamassa, että raivattavat puut hyödynnettäisiin polttopuuna kansallispuistossa. Kansallispuistoissa kaadetut puut ovat kuitenkin arvokkaampia lahotessaan luonnossa ja lisäten siten luonnon monimuotoisuutta.

Vanha opastetaulu saa uuden nimikyltin
Jos työkaveria ei ole mukana, puristimet kehiin
Vaikka ollaankin kaukana asemakaava-alueelta, työ tehdään silti huolellisesti
Koukunlahden tulipaikan viereen opasteet on suhteellisen helppoa saada pystyyn. Rautakangella kuoppa, tolppa pystyyn, kiviä ja soraa tiivistykseksi. Harjun laella polunvarren kivikossa tilanne on vähän toinen. Näytön antaja saa tehdä ihan tosissaan työtä, että löytyy kangella koetellen sellaiset kohdat, että kolme tolppaa saadaan oikeisiin kohtiin pystyyn. Vaikka luonnonsuojelualueella pyritään välttämään turhaa puiden kaatamista, viittojen näkyvyyden ja esteettömän kulun varmistamiseksi kaadetaan muutama kuusi. Nekin siirretään syrjemmäksi lahoamaan kääpien ja mönkiäisten iloksi.

Ammattiosaamisen näytössä varmistetaan mm. turvallinen sahaustekniikka
ja turvavarusteiden käyttö

Lahopuuta on talousmetsissä liian vähän,
siksi sitä tuotetaan luonnonsuojelualueille
tarkoituksella
Viitoitustyötä ei saada tällä kertaa aivan valmiiksi, koska porakoneen vanhat akut eivät jaksa yhtä kauan kuin työmiehet. Urakka jää kesken, mutta jatkuu seuraavana päivänä. Ammattiosaamisen näytön arvioimista se ei häiritse, sillä opiskelijan osaaminen on jo voitu todeta riittävän monipuolisesti.
Ammattitaitovaatimuksissa sanotaan, että työssä pitää
osata hyödyntää paikallisia materiaaleja. Nämä
tukikivet ovat takuulla paikallisia :)
Raivaus- ja viitoitustyö onnistuu hyvin ja itsenäisellä otteella. Eväät nautitaan tulipaikalla, sitten kamppeet ja porukka veneeseen ja kohti koulun rantaa. Kun työn tekemistä on seurattu paikan päällä, ammattiosaamisen näytön ja työssäoppimisjakson arviointi sujuu opettajan toimistossa joutuisasti ja selvin sävelin.
Arvioijan eväshetki tutkinnon perusteiden seurassa